Kehonkuvatyöskentely – kohti eheää kehosuhdetta
Kehonkuvatyöskentelyä voisi kuvata prosessina, jossa tutkitaan ja pyritään edistämään tai vahvistamaan henkilön neutraalia tai positiivista suhdetta omaan kehoonsa. Sen tarve on mahdollisesti lisääntynyt erityisesti nyky-yhteiskunnassa, jossa ulkonäköpaineet ja sosiaalisen median luomat ihanteet voivat vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja hyvinvointiin. Kehonkuva viittaa siihen, miten ihminen kokee ja hahmottaa oman kehonsa – ei pelkästään ulkoisesti, vaan myös tunteiden ja ajatusten tasolla. Olen kirjoittanut kehonkuvasta aiemmin erillisen tekstin, voit halutessasi lukea myös sen täältä.
Miksi kehonkuvatyöskentely on tärkeää?
Erityisesti voimakkaasti kielteinen kehonkuva voi vaikuttaa monella tapaa elämänlaatuun. Se voi lisätä stressiä, aiheuttaa epäterveitä elämäntapoja ja johtaa vakavampiin ongelmiin ja mielialahäiriöihin, kuten syömishäiriöihin, masennukseen tai ahdistukseen. Kehonkuvatyöskentelyn tavoitteena on oppia hyväksymään itsensä ja kehittyä myönteisempiä ajatuksia omasta kehosta.
Kehonkuvatyöskentelyn eri ulottuvuuksia
Kehonkuvatyöskentelyyn ei ole yhtä ja oikeaa tapaa tai mallia. Liikkeelle pääse yksilöllisen tilanteen kartoittamisesta sekä sen perustella kokonaiskuvan hahmottamisesta. Tässä kuitenkin muutamia nostoja siitä, mitä erilaisia näkökulmia kehonkuvatyöskentely voi pitää sisällään.
1. Itsetuntemuksen syventäminen: Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita oma keho herättää. Tässä vaiheessa voi olla hyödyllistä kirjoittaa, piirtää tai keskustella jonkun kanssa siitä, millaisia ajatuksia omaan kehoon liittyy. Lisäksi voi havainnoida ja pohtia sitä, mitkä tilanteet esimerkiksi laukaisevat negatiivisa tunteita omaa kehoa kohtaan.
2. Median kriittinen tarkastelu: Sosiaalinen media ja mainokset voivat luoda epärealistisia odotuksia kehosta. Pysähdy havainnoimaan, millaista sisältöä sinä kulutat? Itseltään voi kysyä, onko mahdollista luopua jostain näistä ja lopettaa sellaisen sisällön kuluttaminen, jonka huomaa vaikuttavan itseen negatiiviseksi.
3. Myönteisen ajattelun harjoitteleminen: Jos huomaa puhuvansa itselleen rumasti tai negatiiviset ajatukset tuntuvat toistuvan, voisiko miettiä, miten näitä ajatuksia voisi ohjata toisenlaiseen formaattiin? Hyvä kysymys, jonka itselleen voi esittää on klassikko: "Puhuisitko näin ystävällesi?" Voi pohtia, miten negatiivisia tai kielteisiä ajatuksia voisi haastaa ja korvata realistisemmilla tai myönteisillä ajatuksilla. Lisäksi voi miettiä, voisiko ulkonäön sijaan keskittyä niihin asioihin, joita oma keho ja sen toiminta minulle mahdollistavat.
4. Kehollisuuden kautta: Psykofyysiset ja keholliset pysähtymisen harjoitukset voivat auttaa kehittämään lempeämpää suhdetta omaan kehoon. Nämä harjoitukset tukevat läsnäoloa omassa kehossa ja tässä hetkessä ilman arvostelua tai kritisointia.
5. Tuen hakeminen: Jos kehonkuvaan liittyvät ongelmat ovat syvällisiä, ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Psykoterapeutit ja muut mielenterveyden asiantuntijat voivat tarjota työkaluja ja tukea kehonkuvatyöskentelyyn.
Keholliset harjoitukset kehonkuvatyöskentelyssä
Oma ammatillinen vahvuuteni ja kiinnostuksen kohteeni kehonkuvatyöskentelyn äärellä ovat luonnollisesti keholliset harjoitteet. Erilaiset keholliset tai somaattiset harjoitukset voivat tukea uudenlaisen suhteen luomista omaan kehoon. Kehollisten ja kokemuksellisten harjoitusten äärellä omaa kehoa on mahdollista kokea uudella tavalla, havainnoida ja huomioida esimerkiksi liikkeen ja tuntemusten kautta uusia asioita ja ulottuvuuksia omasta kehosta. Kokemus omasta kehosta muuttuu näin sisältä päin, luoden aidon muistijäljen ja kontaktin mahdolliseen muutokseen. Keholliset harjoitukset auttavat vahvistamaan yhteyttä kehoon sekä vapauttamaan siihen mahdollisesti kertynyttä jännitystä ja stressiä. Erityisesti jos omaan kehoon liittyy vahvoja negatiivisia tunteita, kehollinen väylä tukee myös tunnereaktioiden aktivoimaa vireystilan vaihteluita tai stressireaktioita. Kehollinen työskentely voi avata ovia myönteisempiin kehokokemuksiin ja lisätä kehon arvostusta sen toiminnallisuuden kautta.
Tunteiden säätely ja kehonkuva
Ahdistuneisuuden tai muiden voimakkaiden tunteiden säätelyn harjoittelu tukee kehonkuvatyöskentelyä merkittävästi. Kun oppii säätelemaan tunteitaan, voi samalla vapautua itseä koskevista kielteisistä arvosteluista ja syyllisyyden tunteista. Kehollinen työskentely esimerkiksi pienen liikkeen, aistien, hengityksen tai lihasten jännittyneisyyden säätelyn kautta voi tukea tunteiden tunnistamista, niiden säätelykyvyn kehittymistä ja lopulta neutraalimman tai jopa myönteisemmän suhteen luomista omaan kehoon. Tunteiden säätely tukee kehotietoisuutta ja auttaa ymmärtämään, miten tunteet ja kehokokemukset vaikuttavat toisiinsa. Tunnekehomieli-yhteyden löytyminen ja vahvistuminen voi tukea omaa kehosuhdetta.
Konkreettisia harjoitteita syömishäiriöiden yhteydessä
Syömishäiriöiden yhteydessä kehonkuvatyöskentelyssä voidaan käyttää erilaisia konkreettisia harjoitteita. Aluksi voi olla hyödyllistä havainnoida sitä, miten ylipäätään on mahdollista pysähtyä, rauhoittua ja rentoutua. Miten erilaiset keholliset harjoitteet voisivat tukea siinä, että olisi valmis hellittämään ja päästämään irti jatkuvasta suorittamisesta, jota vaativuus itseään kohtaan on voinut lisätä. Keholliset harjoitteet voivat tukea myös syömishäiriöön liittyvässä ahdistuneisuudessa tai muissa voimakkaissa tunnetiloissa tunnesäätelyn tukena. Jos oma keho tai sen havainnointi herättää voimakkaita tunteita, kuten ahdistusta, on tärkeää aloittaa ahdistuksen säätelykeinojen kanssa. Kehollisella tasolla tämä tarkoittaa sitä, että tunnistaa ahdistuksen tunteeseen liittyvän kehollisen reaktion ja voi harjoitella olemaan sen äärellä kehollisten itsesäätelykeinojen avulla. Tarkoitus ei ole pyrkiä poistamaan kehon virittämiä tunteita ja auttaa olemaan niiden äärellä, jotta omaa kehoa ja sen herättämiä tunteita on mahdollista ylipäätänsä tarkastella.
Tuntoaistin kautta työskentely voi tukea maadoittumista nykyhetkeen sekä kehon neutraalien ja realistisien rajojen hahmottamista. Kehotietoisuusharjoittelu edistää myös oman kehon tuntemusten tunnistamista - miltä minun kehossani nyt tuntuu ja mitä tarpeita sillä on. Lisäksi kehon tuntemuksia on helppo tulkita väärin, jolloin uusi neutraali havainto voi tukea tulkintaa kohti itseymmärrystä kehon toiminnasta ja edistää näin itsemyötätuntoa.
Yhdessä toisen kanssa turvallisessa ympäristössä toteutettu työskentely voi lievittää häpeää, auttaa näkemään itsensä uudella tavalla ja lievittämään vääristyneitä mielikuvia kehosta. Erilaisten harjoitusten tavoitteena on lisätä kehotietoisuutta ja tukea matkaa kohti realistisempaa ja hyväksyvämpää kehonkuvaa. Yhtä ja oikeaa mallia harjoitteluun ei ole, vaan se muodostuu aina yksilöllisesti tilanteen, yksilöllisten tarpeiden ja tilanteen mukaan.
Olla oman kehonsa ja itsensä puolella
Kehonkuvatyöskentely voi parantaa itsetuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun suhde omaan kehoon muuttuu myönteisemäksi, myös elämänlaatu usein kohenee. Työskentely voi lisätä itsemyötätuntoa, auttaa irtautumaan epäterveistä ulkonäköpaineista ja tukea fyysisen terveyden vaalimista ilman syyllisyyttä tai pakkoa. Kehollisella tasolla ajattelen, että kehonkuvatyöskentely tukee sitä, että olisi helpompi olla omissa nahoissaan ja läsnä itse itselle. Olla itsensä puolella -koko kehomielellä.
#kehonkuva #kehonkuvatyöskentely #kehollisuus #kehosuhde #kehomieli #kehomieliyhteys #kokemuksellinen #kehollisetharjoitteet #itsemyötätunto #syömishäiriö #ahdistuneisuus #kehodysmorfia #tunnesäätely #tunnetyöskentely #itsesäätely #vireystilansäätely